There is no free lunch, vai onko?

Tuttu sanonta,There is no free lunch, juontaa juurensa 1930-1940 luvuilta USAn baareista ja saluunoista. Niillä oli tapana tarjota "ilmainen" lounas ihmisille, jotka joivat ainakin yhden drinkin. Kilpailulla markkinoilla antamalla lounasta ilmaiseksi saatiin asiakkaat juomaan. Erään tulkinnan mukaan ilmainen ruoka toimi myös alkoholin suurkuluttajien hengissäpitäjänä, mutta kyllä tarkoitus varmaan oli enemmänkin myynnin lisääminen.
Matkailuelinkeino on tarjoaa jo tuotteitaan ilmaiseksi, Tampereella kävellään ja Helsinki neuvoo ilmaiselle ruokailulle verta luovuttamalla.
Ilmainen on käsitteenä kiinnostava ja mielestäni yhä tärkeämpi osa hinnoittelua. Peruskäyttötapoja ilmaiselle on ainakin neljä ja kaikista löytynee esimerkkejä matkailusta ja muualta.
Subventointu ilmainen tarkoittaa, että tuote tai kokemus rahoitetaan todennäköisyyslaskennalla. Ilmainen kokeilu, ilmaiset näytteet perustuvat ajatukseen, että x kappaletta ilmaisen kokeilun asiakkaista ostaa ja näin ilmainen tulee kannattavaksi. Kuntosalit toimivat tässä hyvänä esimerkkinä.

Mainonnan tukeminen on toinen tapa toteuttaa ilmaista. Ilmainen lasketaan osaksi markkinointi ja mainonta kustannuksia ja tavoitteena on usein uusien asiakkaiden lisäksi tietysti näkyvyys.
Freemio on erityisesti ohjelmistojen ja sovellusten jakelussa käytetty ilmaisen muoto. Perusversio on ilmainen, mutta huippu- tai proversio on maksullinen. Mallista ei tiedossani ole esimerkkejä palveluista tai kokemuksista.
Neljäs ja myös perinteinen tapa on ns. ei -rahalliset markkinat. Museot toimivat usein ilman sisäänpääsymaksua ja toiminta rahoitetaan Suomessa verorahoihin, muuaalla säätiöiden rahoilla. Vaihdantaan perustuvat paperback.swop ja Couchsurfing ovat parempia esimerkkejä ei- rahallisten markkinoiden ilmaisesta.
Chris Andersson on kirjoittanut kiintoisasti Ilmaisesta kirjassaan, Free, The Future of Radical Pricing
, josta kirja on audiokirjana myös ladattavissa,ilmaiseksi tietenkin.
Itse uskon, että halpalentoyhtiöiden mallin mukaan myös halvat ja ilmaiset matkailutuotteet ovat tulossa vahvemmin osaksi asiakkaan kokemusta ja ilmaisen tuotteen ansaintalogiikka onkin mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Seminaareissa saa näpytellä konetta!

eTourism- seminaari sisälsi tänä vuonna Matka alkaa verkossa- ja Maailman matkailupäiväseminaarin. Muutaman vuoden tauon jälkeen olin mukana ja olin innoissani. Koko ajan tapahtui ja paljon. Seminaarissa oli facilitaattori, ewall, videota ja paljon muuta. Muutos on melkoinen kymmenessä vuodessä. Vuonna 1999 Maailman matkailupäivä- seminaarissa jaettiin Tampereella auditorion ulkopuolella simultaanitulkkauslaitteita kun oli niin paljon kansainvälisiä puhujia. Nyt samat ihmiset kommentoivat käynnissä olevia esityksiä shoutboxissa, sms- viesteillä ja rentoutuvat seminaarin jälkeen burleski- showlla. Minä tykkään, kaikkea on hyvä kokeille ja nyt kun vielä opimme jatkamaan seminaarin pohjalta keskusteluja parhaista esiintyjistä, kommentoimaan toteutuksia ja tutustumaan esityksien aikana mainittuihin linkkeihin. Kaikki 53 linkkiä on listattu tänne..
Oman bit.ly seurannan mukaan seminaaripäivän aikana 14 ihmistä Suomen luontomatkojen sivulla ja http://www.forumforthefuture.com/ sai 10 kävijää. Eli lähes joka 10 seminaarin osallistuja kävi esitellyillä linkeillä.
Onko se pelkästään hyvä asia. Kommentteja löytyy myös ns. vanhan liiton miehiltä!

Ehdotuksia ja mielipiteitä mitä seminaarissa pitäisi ensi vuonna olla voi laittaa vaikka minulle!

Hyviä ja kiintoisia kirjoituksia elämyksistä verkossa

HAAGA-HELIA on toteuttanut tänä vuonna ensimmäistä kertaa Matkailun sähköisen liiketoiminta- erikoistumisopinnot. Ohjelman elokuun jaksolla Sanna Tarssanen antoi tehtäväksi kirjoittaa esseen lisäksi myös blogikirjoitus Elämyksistä verkosta.
Kollega Tommi on mielestäni hyvin tiivistänyt ajatuksia elämyksistä verkossa ja elämysten tuottamisen haasteista.

Myös Jonnan näkemykset kokonaisvaltaisen elämyksen mahdollisuuksista ovat kiinnostavia. Lue lisää ja kommentoi!

Matkailun sähköinen liiketoiminta on erikoistumisopinto-ohjelma, joka tukee myynnin ja markkinoinnin sähköisen liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Ohjelmassa sähköisen liiketoiminnan tärkeimmät teemat on koottu käytännönläheiseksi kokonaisuudeksi. Opintojen avulla markkinoinnin ja myynnin parissa työskentelevä pystyy poimimaan uusia ideoita ja vahvistamaan omaa rooliaan opintojen kautta. Uusi ohjelma käynnistyy tammikuussa 2011. Haku käynnistyy pian!

Joe Pine kertoo mitä asiakkaat haluavat

Kohti kestäviä elämyksiä

Kestävä kehitys, hiilijalanjälki, Corporate Social Responsibility ja muita määritelmiä käytetään laajasti yritysten strategioissa ja markkinoinnissa. Kovin usein tuntuvat kutenkin käytönnön toiminta ja ylevät periaatteet olevan erillään toisistaan. On hienoa tavata yrityksiä ja lukea toimijoista, jotka vievät periaatteet osaksi arkea, tekevät päätöksensä arvojen ja strategian mukaisesti, aina.
Eat&Joy maatilatori on ihana kauppa, jossa on mukava käydä. Tarjolla on noin 150 eri tuottajalta tuore-, kuiva-, savu-, säilyke-, pakaste- ja mm. vakuumiin pakattuja ruokatuotteita: kyyttö-metsälehmän, suomenlampaan, villiporon, viljapossun ja rotupuhtaan villisian lihaa, kukonpoikia, Inarinjärven ja Saimaan kaloja, mätejä ja savustettuja erikoisuuksia, luomu- ja villivihanneksia jne. Keskiviikkoisin tulee kauppaan pullotettu maitoa, lähitilalta ja ilman pästeröintia, homogenointia ja muita käsittelyjä.
Portlandissa toimii Soupcycle, joka toimittaa polkupyörällä lähituottajien raaka-aineista tehtyjä keittoja asiakkaiden kotiin. Konsepti perustuu etukäteistilauksiin, luomu/lähiruokaan ja arvoihin.
Uskon vahvasti, että arvot ovat hyvä ja toimiva pohja elämyksille. Ja näissä esimerkeissä korostuu myös elämystalouden keskeiset periaatteet. Tarjoa asiakkaille merkityksellisiä asioita, niin asiakas ei edes kysy hintaa!

Miten paljon joulupukkeja Suomessa onkaan?

Suuri ilo lämpimässä huhtikuussa kiertää Rovaniemen läheisyydessä erilaisia joulukohteita. Joulukka, Napapiiri, Santapark ja muutama muukin mukava kohde tuli nähtyä. Olin ollut kai kiltti...
Kaikki ei kuitenkaan ole vielä kunnossa. Jotenkin surullista oli nähdä kyltti " Santa Claus Post Office, North Pole" erään mukavan kohteen ulko-ovella... miksi näin? Eikö aitous olisi jossakin asiassa edes Suomen ja meidän suomalaisten yhteinen tavoite. Edes Joulupukin kanssa toimiessa. No voi tietysti aina tukeutua termiin asiakaslähtöisyys... Eli jos englantilainen matkanjärjestäjä haluaa, että heidän asiakkaalle kerrotaan että Joulupukki asuu Pohjoisnavalla, mitäs me sille voidaan tehdä.... Joulutunnelmaan voi päästä katsomalla videon. Sosiaalinen media on jo joulunpukin hallussa, hienoa!

Matkailualan palvelut?

Taas olen käynyt useassa suomalaisessa kohteessa ja kaupungissa ja nauttinut matkailupalveluista. Vai olenko...


No en oikeasti ole. Paljon on tullut pettymyksiä ja ihmetyksen aiheita. Miksi me teemme helpoistakin asioista joskus vaikeita. Muutamia huomiota...

Retkikahveille oltiin ja kolme opasta seisoo tarjoilupöydän takana ja katsoivat miten ihmiset pumppailivat "tunnelmallista" termareista kahvia. Miksi asiakasta ei voi auttaa? Miksi kahvia ei voi vaikka kaataa asiakkaalle kuppiin? Kolme opasta mutta ilman palvelua kolmekymmentä ihmistäkin saavat aikaan jonon?

Komeassa, kaupungin lähes parhaassa hotellissa oli mainio seminaari. Hienot tilat ja jopa tyylikästä sisutusta. Komean aulan keskellä on opasteet kokoustiloihin eli fläppitaulu oli löytynyt ja siihen oli tussilla piirretty oikein nuolikin...

Kyse on usein niin pienistä yksityiskohdista ja vain viitsimisestä. Rahaa ei juuri tarvita, mutta asiakkaan kokemus paranee.